Yli kaksi vuosisataa ruotsalaista monarkiaa, jonka juuret ovat Paussa Ranskassa — yhä kuningas Kaarle XVI Kustaan ja kuningatar Silvian ruumiillistamana.
Ruotsi vaalii hienovaraisuutta suurimmissakin hetkissään. Prinsessa Désiréen — kuningas Kaarle XVI Kustaan isosiskon — hiljattainen poismeno ilmoitettiin lähes äänettömästi. Uutinen muistuttaa, miten Ruotsin historiaa muovaavat toisinaan odottamattomat — ja hyvin ranskalaiset — yhteydet.
Vuonna 1938 syntynyt prinsessa Désirée oli yksi kuuluisista Hagan prinsessoista, kansaa lähellä olevan ja otteeltaan modernin monarkian symboleista. Vuonna 1964 hän avioitui paroni Niclas Silfverschiöldin kanssa ja luopui kuninkaallisesta arvonimestään — osoitus monarkiasta, joka on läsnä mutta pidättyvä.
Hänen veljensä, kuningas Kaarle XVI Kustaa, on hallinnut vuodesta 1973 tasapainoillen perinteen ja avoimuuden välillä. Ympäristökysymyksiin, nuorisotyöhön ja kulttuuriperintöön syvästi sitoutunut kuningas edustaa skandinaavista johtajuutta: vakaata, käytännöllistä, hillittyä — ja syvästi perheeseensä ja perintöönsä sitoutunutta.
Tämä perintö juontaa Lounais-Ranskaan. Bernadotten dynastia sai alkunsa Jean-Baptiste Bernadottesta, joka syntyi Paussa 1763 lakimiehen poikana ja kohosi Ranskan marsalkaksi Napoleonin alaisuudessa. Vuonna 1810 hänet valittiin yleiseksi yllätykseksi Ruotsin kruununperijäksi, ja hän nousi valtaistuimelle 1818 kuningas Kaarle XIV Juhanana. Ranskalaisen alkuperän ja skandinaavisen sopeutumisen yhdistelmä on kantanut dynastiaa yli kaksi vuosisataa — nykyiseen hallitsijaan asti.
Jean-Baptiste Bernadottesta prinsessa Désiréehen ja kuningas Kaarle XVI Kustaaseen punainen lanka on sama: kaukaa tullut, syvästi ruotsalainen suku, joka ruumiillistaa monarkiaa — kansakuntaa saattaen, koskaan sitä varjostamatta. Tarina monista juurista, perinnöstä ja kiinnittymisestä — arvoista, joita kuningas ja kuningatar Silvia edustavat yhä tänään.
Tämä sivusto on suojattu reCAPTCHA:lla ja siihen sovelletaan Googlen tietosuojakäytäntöä ja käyttöehtoja.